Karjalan kuume
Karjalainen kuume on akuutti luonnollinen polttovirusinfektio (aiheuttava aine on Edsbyn 5/82 -virus), jolla on transmissiivinen lähetysmekanismi. Karjalan kuumeen kliinistä kulkua on tyypillistä kuumeisesta myrkytysoireyhtymästä, niveltulehduksesta, polyartriitista, ihottumasta. Karjalankuumeen diagnosoinnissa he luottavat epidemiologisiin ja serologisiin tietoihin, jotka osoittavat 4-kertaisen lisääntymisen vasta-ainetiittereissä. Karjalaisen kuumeen hoitoon käytetään viruslääkkeitä, immunostimulantteja, antihistamiineja, tulehduskipulääkkeitä, glukokortikosteroideja.
Karjalan kuume
Karjalan kuume — arbovirus infektiot, virtaava merkkejä kohtalainen kuume ja myrkytyksen, nivelkipu ja eksanteemaa. Karjalainen kuume kuuluu tarttuvien hyttysten torjuntaan. Epidemian taudinpurkaukset samanlaisilla oireilla vuosina 1980-1982. Ne kirjattiin Pohjoismaissa: Ruotsissa (Ockelbo tauti) ja Suomessa (Pogostantauti), sekä Karjalassa (Karjalan kuume), joka mahdollisti puhua niiden luonnollinen keskipiste luonnetta. Karjalan kuumeen infektioiden suurin riski on maaseudulla. Tartunta on tallennettu kesäkauden kausina korkea hyttysen aktiivisuuden. Vaikka ei ole korostunut kliininen kuva, virtuaalinen, ettei vaikeita ja kuolemantapausriskin, korkea herkkyys infektio; on mahdollista levittää virus lintujen muuttumiseen samoin kuin yhteisten komplikaatioiden esiintyminen. Nämä olosuhteet tekevät karjalaisen kuumeen esiintyvyyden ongelmaksi tartuntatautien ja reumatologian kannalta.
Karjalankuumeen syyt
Pogostantauti aiheuttanut virus genomisen RNA: Edsbynissä 5/82, joka kuuluu Togaviridae (Togaviridae), Alphavirus-suku (alfavirukset) slaboustoychiv ryhmä A. Virus ympäristössä, kuolevat nopeasti kuumentamalla, muuttamalla pH: ta, altistuminen desinfiointiaineet ja pesuaineet, orgaaniset liuottimet, UV-säteily.
Viruksen taudinaiheuttajan luonnollinen säiliö on lintuja, ja kantajat ovat Culex-suvun hyttysiä. Infektio toteutetaan tarttuvan siirtomekanismin kautta, kun henkilö puree tartunnan saaneen hyttynen. Karjalan kuumeen patogeneesiä ei ole tutkittu riittävästi. Infektioiden sisäänkäyntiportit ovat hyttyspunen paikan päällä oleva iho. Ihmiskehossa virus leviää hematogeenisen reitin kautta aiheuttaen nivelvaivoja ja yleistyneen eksantheman kehittymistä. Tauti ilmenee pääasiassa 30-60-vuotiailla, lapset harvoin sairastuvat.
Karjalaisen kuumeen yksittäiset kliiniset oireet voivat kestää jopa 2 vuotta, ja IgM-luokan vasta-aineita havaitaan 4 tai useamman vuoden ajan, mikä viittaa pitkäaikaiseen virukseen elimistössä. Siirretyn karjalaisen kuumeen jälkeen muodostuu vakaa immuniteetti; taudin toistuvat tapaukset eivät kehity.
Karjalankuumeen oireet
Inkubaatioajan kesto on 3 — 14 päivää (keskimäärin yksi viikko). Pogostantauti ilmenee akuutisti kanssa subfebrile (noin 30% tapauksista kuumeinen lämpötila), nivelkipu ja exanthematous ihottuma. Kuumeinen päihtymyksen oireyhtymä (väsymys, lihassärky, päänsärky) ilmaistaan kohtalaisesti tai heikosti, mutta alkuajoista taudin, potilaat valittavat nivelkivut. Kehittyy usein kliinisen kuvan siirtyvät polyartriitti enimmäkseen suurten nivelten (ranne, kyynärpää, nilkka, polvi, lonkka, olkapää vähemmän, sormet ja varpaat). Niveltulehdus ja niveltulehdus kuluvat pitkään, usein 3-4 kuukautta — 2 vuotta. Useimmissa tapauksissa liiallisen liikkuvuuden arkuus, turvotus ja rajoittaminen eivät liity niiden rakenteellisiin muutoksiin.
Karjalankuumeen toisen ja toisen päivän päivänä kliinisiä oireita täydennetään ruusupopulaarisella exanthema — runsas hieno polymorfinen ihottuma. Ensiksi, iholle muodostetaan yksittäisiä läpimitaltaan noin 1 cm: n läpinäkyviä paikkoja, joista papules ja osittain vesikkelit muodostuvat. Kutinaa ja fuusioa ei ole havaittu. Exanthema on sijoitettu runkoon ja raajoihin, säästäen kasvot. Ihottuma kestää 5-10 päivää; Niiden katoamisen jälkeen iholla ei ole näkyviä jälkiä.
Tyypillisissä tapauksissa Karjalan kuume on lievä ja päättyy elpymiseen 7-14 päivän kuluttua. Kuitenkin, kun infektio siirtyy krooniseen sairaalaan, ovat mahdolliset työkyvyttömyysvaikutukset ja työkyvyn menetykset johtuen nivelten toiminnan häiriöstä.
Karjalankuumeen diagnosointi ja hoito
Diagnosointiin Karjalan kuumetta tulisi kiinnittää huomiota epidemiologista tietoa (potilaan oleskelu endeemisillä alueilla, kausiluonteinen sairaudet, hyttyset), samoin kuin kliiniset kriteerit (nivelsairaus, läsnäolo eksanteema). Kelpoisuus Todennäköinen diagnoosi on vahvistettu kun suorittaa serologisia tutkimuksia (veren ELISA), jossa on määritelty 4-kertainen vasta-ainetiitterin lisääntymistä.
Karjalaisen kuumeen erityiskäsittelyn kehittäminen on edelleen tärkeää. Kuten etiotropic välineet voivat käyttää viruslääkkeiden (inosiinipranobeksi, umifenovir), immunostimulantit (alfa-interferoni), immunomodulaattorit (interferoni). Lisäksi on oireenmukainen hoito, jolla pyritään lievittämään oireita johtava, jossa käytetään antipyreetit, antihistamiinit, Steroideihin kuulumattomia tulehduskipulääkkeitä. Kun nivel- ja iho-ilmentymät ilmenevät, on osoitettu glukokortikosteroidien vastaanotto. Potilaat, joilla on ollut Karjalan kuumetta, pitäisi olla lääkärin valvonnassa lääkärin tai Reumatologi.
Johtuen jälkeenjääneisyyden immunisaatiota Karjalan kuumetta, jotta estetään taudin on suositeltavaa käyttää henkilökohtaisen suojan hyttysiä kun endeemisillä alueilla.